Sopiva paikka teltalle osa 3

Viime kirjoituksessa lupasin kertoa reissuni loppupätkästä, johon kuuluivat Ruotsi, Norja ja Venäjä. Suomeen ei ollut tarkoitus palata muuten kuin Venäjän Pietarin kautta, ja Norja tuli ajettua etelästä pohjoiseen.

Pohjoismaiden reissu alkoi kuitenkin Ruotsista, minne tulin Ison-Beltin sillan kautta. Rajanylitys oli nopea, ja pääsin nyt katselemaan Ruotsin merimaisemia sen toiselta puolelta eli maan länsirannikolta, minne harvemmin matkustetaan Suomesta. Muutaman sadan kilometrin ajon jälkeen piti löytää yöpymispaikka, ja sitä lähdin hakemaan taas järviltä: aina pitää olla vettä lähellä! Ruotsissa telttailupaikan kanssa ei ollut koskaan mitään ongelmia. Melkein kaikkien järvien rannoille pääsi vapaasti, ja kaikkialta löytyi tilaa. Kukaan ei ole kertaakaan käynyt häiritsemässä, ja Ruotsissa tunsin oloni kuin kotona Etelä-Karjalassa. Aivan mahtavaa!

Sopiva paikka teltalle

Monipuolinen Norja

Saapuminen Norjan maisemiin oli yllättävä kokemus. Pakkasin kamat viimeisellä Ruotsin telttapaikallani ja suuntana oli Oslo. Oslossa oli lämpimin sää koko matkani aikana, ja toivoin, että hyvä sää jatkaisi matkaa kanssani myös eteenpäin. En viettänyt Norjan pääkaupungissa kuin muutaman tunnin ja lähdin kohti kuuluisia Norjan fjordeja ja vuoristoja, ja tien varrelta löytyi aina järviä, joiden rannoilla oli useampi paikka teltalle ja nuotiolle. Vaikka tuolla Etelä- ja Keski-Norjassa satoi koko ajan vettä ja ilman lämpötila oli vähän yli nollan, telttailin koko ajan: siellä on siis tilaa kaikille halukkaille, ja yöpymispaikan löytäminen ei ottanut koskaan puolta tuntia enempää aikaa. Melkein kaikkialla oli puhtaan veden lähteitä, riittävästi polttopuita ja upeita maisemia ympärillä. Ajoin koko Norjan etelästä pohjoiseen ja muistoni tästä maasta pitävät sisällään paljon koskematonta luontoa, raitista ilmaa, puhdasta vettä ja pitkiä valopäiviä. Oikea paratiisi joka telttailijan makuun!

Itänaapurin Kulttuurissa

Kun olin palaamassa Nordkapilta takaisin etelään, olin jo melkein antanut periksi ja ajattelin lähteä suoraan Suomeen, mutta kunnianhimo voitti ja ylitin Norjan ja Venäjän välisen rajan yhtenä hienona iltana. Kaksi kertaa yövyin siellä pienissä motelleissa, mutta mitä lähemmäs oli Karjala, sitä enemmän oli telttailumahdollisuuksia. Luonto on näillä alueilla hyvin ”pohjoista”, ja maisemat melko karuja, mutta jokia ja järviä riitti. Laatokka oli tarkoitus kiertää lännestä, ja olen vieläkin onnellinen tästä päätöksestäni: leiriytyminen oli mahdollista joka järvellä melkein Pietariin saakka, ja viimeinen yö Venäjän Karjalassa kuluikin vain kuudenkymmenen kilometrin päässä isosta ja elämää pursuavasta Pietarista. On suorastaan ihmeellistä, kuinka pienellä etäisyydellä isosta kaupungista on jo saatavilla luonnollisia maisemia! Vähän niin kuin Norjassakin: Oslosta riitti ajaa vajaat sata kilometriä ja siitä alkoi jo koskematon luonto. Venäjällä tosin huomasin, että nämä järvimaisemat ovat myös paikallisväen suosiossa, mutta kun itse olin matkustamassa arkipäivinä enkä viikonloppuna, en ole tavannut siellä paljon porukkaa. Järville johtavat tiet ovat välillä huonommassa kunnossa ja joskus jouduin tappelemaan oman pyöräni kanssa, mutta loppujen lopuksi joka ikinen leiriytymispaikkani oli vaivan arvoinen.

Monipuolinen Norja

Otetaanko Teltta Mukaan Euroopan Matkoille?

Reissun jälkeen olen pohtinut, kannattiko kuljettaa telttaa koko ajan mukana ja olisiko se kannattanut, jos suunnitelmistani olisi puuttunut Norja. Tulin loppujen lopuksi siihen johtopäätökseen, että teltan kuljettaminen mukana kannattaa aina, jos sille löytyy tilaa. Vaikka Keski-Eurooppa on hyvin tiheään asuttua aluetta, sieltä silti löytyy hienoja leiriytymispaikkoja, ja sen lisäksi leirintäalueiden määrä on loputon. Yöpyminen teltassa on ainakin omasta mielestäni aina parempi vaihtoehto kuin hotelli tai halpa hostelli, eikä kyse ole vain rahasta: teltassa hengitetään ulkoilmaa ja ollaan lähempänä luontoa kuin tukahduttavassa hotellihuoneessa.

Otetaanko Teltta Mukaan Euroopan Matkoille?

 

Comments are closed.